”Damn, I need one of those”

Tänään oli ensimmäinen Flash-animaatiotunti, Animation Adamin vetämänä. Fläsätunnit on keskiviikkoisin ja torstaisin. Adam on, kuten ehkä jo mainitsinkin, kuin nuori ja yliaktiivinen nörttijoulupukki, ja kiva.

Opetuksessa keskityttiin aivan perusasioiden (mitä ovat layerit, keyframet, tweenit jne.) jauhamiseen, joten siltä osin kaikki oli minulle jo Kumusta tuttua, mutta merkittäväksi (ja vilkkaaksi) tunnin teki ensimmäinen kosketukseni Wacom-kynään. Elektroninen tikku, jolla voi piirtää hiirimaton kaltaiselle Wacom-tabletille kuin tavallisella kynällä. MULLE HETI TÄMMÖNEN! MAHTAVA väline.
Wacom-kynällä oli hullun hauskaa piirtää, mutta sitä voi käyttää myös hiiren sijasta (hiirikäyttö vaati pikkuriikkisen enemmän harjoittelua, ihan paikalleen ruostuneiden hiirirutiinien vuoksi, mutta mullahan oli koko päivä aikaa) ja kyynärpääkivun ja jännetuppitulehduksen riski on olematon tavallisen hiiren klähmimiseen verrattuna. Himosurffaajalle ehdoton plussa. Ja Flashin ja Photarin käyttämisestä se tekee huomattavasti helpompaa. En tämän päivän jälkeen voi edes uskoa että en oo e-kynää tätä ennen kokeillut. En tiedä paljonko ne maksaa mutta jos en pysty ostamaan sellaista heti kotiin päästyäni, ryhdyn säästämään. Koulun välineitä isompi piirustusalusta kyllä olis kiva — oli koitos totutella siihen että lopputulos on ruudulla reilusti isompi, kun tabletille piirtää vaikka vain sormenpään kokoisen ympyrän. Lähti se kuitenkin sujumaan alkuyllätyksen haihduttua. Harjoitusta vaan. ”Work, work, work, it can’t hurt.”

Tietokoneluokkamme on k-k-k-kyllllmä, pimeä ja ikkunaton kammottava kammio. Pöydät ja tuolitkin on lyttänöitä ja epämukavia. Koneissa ei ole moittimista, mutta siellä ei tosiaankaan tee mieli puurtaa tuntien jälkeen, toisin kuin animaatioluokassa. Kunpa mulla ois Wacom-kynä käytössä kämpillä.

* * *

Päivällä koulussa Minä, Yis, Sasha, Emmy ja David meidän ryhmästä oltiin suunniteltu lähtevämme kattomaan illan ilotulituksia, mut Sasha ja David ei lopulta voinukaan tulla, joten mentiin loput kolmistaan English Bayhin. Tällä kertaa oltiin tosi lähellä rantaa.

Lauantain paukkunäytös oli paras ikinä näkemäni ennen tätä iltaa, jolloin tuli Kiinan esityksen vuoro. Halusin kiljua ja rukoilla. Tunsin olevani kaukana avaruudessa, kun ilotulitusten synnyttämä savupatsas häilyi sysipimeydessä tähtisumuna, jonka ilotulitukset valaisivat kuin räjähtelevät taivaankappaleet. Mutta aivan turhaa kirjoittaa. Mun sanat ei voi mitenkään tehdä oikeutta näkemälleni ja kuulemalleni.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s