Sylar ja Max Fischer — kadonneet kaksoset?

Ja tiedoksi pilkkakirveille, että vaikka vohkin monia muita sarjoja ameerriikan tahtiin, Heroes ei satu olemaan yksi niistä — ei minullakaan kaikkeen ole aikaa.

[Tiedän, ei pitäisi piitata yhtään suunsoitosta mutta kun ”Suomen ajassa katsovien” mollaajat ovat yksi ärsyttävimmistä keskustelupalstojen alaryhmistä enkä haluaisi antaa niille lisää polttoainetta.]

'Did someone say my name?'Max Fischer (Jason Schwartzman) on elokuvabestikseni Rushmoren päähenkilö, ja täytyy sanoa että viime Heroes-jakson perusteella Sylarin ja Maxin yhteneväisyydet yltävät ulkonäköä syvemmälle. Kumpikin on vakuuttunut olevansa tarkoitettu johonkin valtavaan — vaikka Max tuskin menisi niin pitkälle että tappaisi ihmisiä, mutta on kyllä välillä niin maaninen, katkeroitunut, suuruudenhullu, ylenkatsovan kohtelias ilmestys niiden ohjaustöidensä kanssa, että ihmekös tuo jos Sylarista tuli minulle heti sataprosenttisesti mieleen aikuistunut Max Fischer. (En tietenkään tarkoita että henkisesti aikuistunut, Maxista näkee jotenkin että tuskinpa se ikinä kovasti viisastuu.)

Netti on onnistunut ärsyttämään minua viime aikoina. En oikein ole jaksanut blogiinkaan keskittyä.
Ei, en viittaa pelkästään keskustelupalstoihin, en minäkään sentään niin herkkänahkainen ole. Haluan pitää hetken taukoa tästä paikasta, jotta uskoni ihmisten perimmäiseen empatiaan ehtisi uudistua.

Sitä ennen haluan kuitenkin lähettää kuvallisen joulutervehdyksen apteekilta kaikille paikalle osuville. Nämä ovat siitä jouluikkunasta, jonka rakensin joku viikko sitten.

…Onnellista ja hyvää joulua!