Minut on hyväksytty Capilanon ”Commercial Animation” -koulutusohjelmaan!

En pyörtynyt saadessani hyväksymiskirjeen, mutta olin kyllä vähällä oksentaa. En osaa vielä käsitellä tätä mitenkään.

En ole saanut nauttia kohtalon tuoman LCD-televisioni seurasta vielä läheskään tarpeeksi ja silti joudun jättämään sen syksyllä Suomeen, samoin kuin valtaosan rakastamistani kirjoista ja sarjakuvista. Joudun irtisanomaan kämppäni, muuttamaan rahan säästämiseksi Casa Karikoskeen kesäksi ja luopumaan kotirauhastani. Mutta mitä pienistä. Kamat saavat luvan odottaa. (Onneksi Telkkari jää sellaiselle ihmiselle, joka osaa arvostaa sitä oikein.) Muistan miten mullistavaa oli olla innostunut jokaisesta koulupäivästä viime kesänä. Aion opiskella kovemmin kuin kukaan!

Siis jos kaikki menee putkeen. Opiskelupaikka on, nyt vaaditaan enää että rekisteröityminen opiskelijaksi, maksusuoritukset, viisumin haku, kämpän hankkiminen ym. onnistuvat. En kykene ajattelemaan näitä tänään. Oikeastaan vähän ärsyttää, että pitää mennä huomenna mallipiirustustunnille enkä saa toipua tästä tiedosta jonkin aikaa (mutta kun jäin jo viime viikolla nenänuhan takia pois sieltä). En taida saada yöllä untakaan, vaikka odotus on päättynyt.

Tuo nyt kuulosti siltä kuin olisin pottuuntunut hyväksymisestäni, mutta asia on tietenkin täysin päinvastoin. Pystyin tähän viime vuonna ja pystyn nytkin. Uskoin Capilanon sopivan minulle, ja nyt tiedän, etten ole ainoa. Kun minulle kerran on siellä paikka, niin teen kaikkeni sen paikan ottaakseni.

* * *

Sanansaattaja -elokuvan kotisivut ovat uudistuneet. Kohta sinne kuulemma tulee trailerikin. Huimaa taas, kun tajuaa, että viime vuonna näihin aikoihin olin sähläämässä kyseisen elokuvan kuvauksissa. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua suhteellisen paljon, ja silti se tuntuu tosi läheiseltä ajalta. Jotenkin Sanansaattajan näkeminen kuitenkin pelottaa oman kädenjäljen osalta. Tein elokuvassa vilahtavat piirrokset niin hyvin kuin silloin suinkin pystyin, mutta jännittää, koska kehitystä on (onneksi) tapahtunut sen verran, että tekisin monen asian toisin. Enpä muuten taidakaan niitä asioita yksityiskohtaisesti luetella, siltä varalta että ne ovat ilmeisiä vain minulle eikä katsoja edes kiinnittäisi niihin huomiota ellen toitottaisi niitä. Toivottavasti juttu on niin…

* * *

Kappas! 15 Credibility Streetin kaksivuotissynttäritkin ovat lauantaina. Pitäisiköhän blogin juhlia jotenkin, vaihtaa vaikka ulkoasua…? Tänä aamuna ajattelin kirjoittaa hyväksymisestäni sinä päivänä, mutta en tietenkään malttanut odottaa.